sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Värjäyskurssi päivä III


Viime yön aikana puolison tuomat 10 kerää muuttuivat 10 vyyhdiksi. Muutaman pesin aamuksi valmiiksi ja loput päätin pestä kurssipaikalla. 

Vyyhdinpuulla kerän purkaminen vyyhdiksi sujui helposti

Vyyhdit valmiina.  

Nappasin vielä mukaan vyyhdit, jotka tilasin etelästä. Ruskeasta puhuin tilauksen yhteydessä tekijän kanssa, mutta kyllä nämä luonnon valossa lilaan ja violettiin minusta kääntyvät. Värjään nämä samalla eri väriseksi. 


Violetin ruskeat saivat uuden värityksen Kokenilli-kylvyn myötä 

Saksanpähkinä

Männyn käpy

Kokenilli
Kanerva

Sinipuun jälkiväri solmittuna

Sipuli


Pihlaja

Saflori, väriohdake


Suomuorakas + jotain opettaja lisäsi tähän mukaan. 
Solmittuna värjätty. 

Koko kurssin väriskaala. 16 eri värilientä keitettiin, mutta parista tuli liian värittömiä niin sanotusti.  

Minun värjäämät kattilassa. Kivasti sointuu yhteen tuo kokenilli, kanerva ja sipuli !

Viikonloppu oli antoisa ja tulos kyllä kaiken sen työn väärti. Nautin siis suunnattomasti ja sormet oikein syyhyää, kun mietin, mitä kaikkea langoista saan neulottua talven aikana.

Ensi syksynä ehdottomasti uudelleen ! 






lauantai 21. syyskuuta 2013

Värjäyskurssi, päivä nro II

Tänään oli tehopäivä värjäyskurssilla. Kahdessa keittiössä tuoksui huumaavan hyvälle, kun kattiloissa lämmitettiin eri kasvien lehtiä, varsia ja jopa käpyjä! Käpysoppa tuoksui aivan ihanalle lämpimälle pihkalle. 

Tänään värjäsimme sipulilla, pihlajalla, nokkosella, lupiinilla ja koivu-vaahteralla. Huomiselle on varattuna saksanpähkinä, kanerva, männynkäpy, kuusenkäpy, porkkanan naatti sekä näiden lisäksi vielä opettajalla oli värijauheita, joita saamme kokeilla myös. Eräs rouva aikoi poimia sienia tänä iltana, jotta kokeilemme sitäkin huomenna. Mahdoton siis vauhti päällä! 

Kurssille varaamani 450g lankaa ei siis riitä alun alkaenkaan, vaan soitin puolison hakemaan kaupasta ainakin kilon lisää. Kovin mielissään hän ei sinne lähtenyt, mutta kävi kuitenkin <3 

Tähän kuvaan olen sisällyttänyt päivän eri työvaiheita. Tarkoitus on tehdä myöhemmin ihan kuva kuvalta ohjeet, joten nämä on "oppimismatkalla" näpättyjä kuvia. 

Vasemmalla on lupiinilla värjättyjä lankoja. Keskellä pihlajan lehdillä ja oikeassa reunassa sipulilla. Minun ehdoton suosikkini on sipulilla värjäys! 

perjantai 20. syyskuuta 2013

Viikonlopun kasvivärjäyskurssi, päivä I

Tänään alkoi viikonlopun kestävä kasvivärjäys-kurssi kansalaisopiston kautta.
Olen odottanut kurssia kuin kuuta nousevaa, kun siinä yhdistyvät monta sydäntä lähelläni olevaa asiaa. 
Koskaan aiemmin en ole värjännyt lankaa luonnon väreillä, joten uuden oppimista odotettavissa paljon!

Kurssille varasin mukaan 450g luonnonvalkoista Seitsemän veljes-lankaa sekä sipulinkuoria ja pienen laatikollisen pihlajan lehtiä. Sipulinkuoret ja lehdet valitsin niistä saatavien värien vuoksi opettjan neuvojen perusteella. Toiveissa on kellertävää sekä vihreää lankaa.  

Kerät purin vyyhdinpuilla takaisin vyyhdeille. Langat pesin villanpesuaineella ja huuhtelin hyvin. Hetkeksi nostin ne kuivumaan.  


Jonkun kurssilaisen lankavyyhdit odottamassa puretuskylpyä. 

Sipulinkuoret laitettiin likoamaan yöksi. Tosi kätevä tuollainen harvasta verhosta ommeltu "pussi", johon kasvit voi sujauttaa.  

Pihlaja, koivu ja sipuli likoamassa. 

Langat puretuskylvyssä. 

Kurssilla on pieni, mutta älyttömän mukava ja touhuava porukka. Sain aimo annoksen tietoutta kasvien käytöstä muuhunkin kuin värjäykseen. Huomenna jatketaan!  

p.s. tässä on valmistumassa huominen käpysoppa ;)


torstai 19. syyskuuta 2013

Ihana ihana ruska!








Olo on kuin ruskaa pitäisi "imeä" varastoon mielen sopukoihin. Kohta tuuli repii jo lehdet ja musta ankeus alkaa. Siihen asti nautittakoon tästä väriloistosta, joka meille on suotu.

tiistai 17. syyskuuta 2013

Pilttipurkki-matto

Tuttuni teki pilttipurkkien kansista ja langan lopuista virkkaamalla tosi hienon maton! Se löytyy täältä.

Innostuin ideasta, vaikka en virkkaaja ole lainkaan. Alkeet nippa nappa osaan. Esikoinen ja Vaahteramäki ovat Super Mario-faneja ja aihe mattoon valittiin heidän kanssa yhdessä. He halusivat "isonnus-sienen" eli tämän

lainasin kuvan netistä

Laskin kansien määrän ja aloin tohkeissani virkkaamaan. Valkoiset ovat vielä hieman kesken,mutta ajattelin pikku hiljaa lähteä yhdistämään niitä toisesta päästä jo muiden kanssa. Nyt huomasin, ettei kuvio onnistukaan. Minun olisi pitänyt tarkemmin katsoa tuttavani kuvia kuvion muodostamisesta. 

Matossa rivit menevät limittäin, joten suorien rajojen muodostaminen pystysuunnassa ei onnistu. Kokeilin yöllä erilaisia kuvioita mariosta, mutta ei. Oli haastavaa löytää edes muutamaa kuviota, jossa kuvio pysyy ilman pystysuoria kuvion rajoja. 

Hahmottelin pojille kolme eri kuviota sitten ehdolle. Katsotaan olisiko joku mieleinen vai pitääkö löytää vielä joku muu kuvio, joka onnistuu. 




Vaahteramäki kävi jo kertomassa oman mielipiteensä. Keskimmäinen "Pokemon-palloa" muistuttava oli hänen mielestään kiinnostavin. Katsotaan, mitä esikoinen tuumaa vaihtoehdot nähtyään. 



Tässä matto valmiina! 

maanantai 16. syyskuuta 2013

Ihana keittiön lattian kuvio...


Talon keittiön lattiaa koristaa vanha koristeellinen muovimatto. Kummatkin pidämme siitä todella paljon, mutta tosiasia on, että keittiöremontissa se menisi vaihtoon huonon kuntonsa vuoksi.

Keittiössä mikään ei sovi yhteen lattian väri/kuvio-yhdistelmän kanssa. Seinien värit, välitilan väritys ja kaappien värit ovat aivan eri maailmasta kuin lattia. Ymmärrän, että aikanaan on tehty niistä materiaaleista, joita on ollut saatavilla.

Otin kuvan lattiasta. Saan pyöritellä mielessäni ideoita. Jospa pienillä sisustusvalinnoilla saisimme keittiötä yhtenäisemmäksi ja tunnelmaa hieman rauhoittumaan.

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Ruskan keskellä aherrusta...

Perjantaina autot taas liikkuivat vanhaa tilaa kohden. Tällä kertaa aioimme olla koko viikonlopun siellä. Olin valmistellut kaiken valmiiksi ja puolison tultua töistä pääsimme starttaamaan. 

Viikolla oli ollut erittäin ankean harmaata kelin puolesta, mutta aurinko tuli kuin tilauksesta päästämään ruskan värit parhaimmilleen. Vaikka olen täysin joulu/talvi-ihminen, niin kyllä syksy on lähellä sydäntäni myös. Etenkin ruskan väreistä nautin suunnattomasti. 

Tällä kertaa meillä oli tehtävien listalla vain muutama juttu. Tehtävää pihapiirissä riittää, mutta emme halunneet tehdä viikonlopusta vain pakon omaista suorittamista. Tekisimme mitä pystyisimme ja mitä keli sallisi. 

Isoimpana juttuna oli pääviemärin aukaisu. Kävin viikolla vesijohtoliikkeestä hakemassa apuja operaatioon. 17 metrin vesijohtoputki ja 3 pulloa Tukos-Tuomasta olisivat viimeinen keino ennen päätöstä putken aukaisuun vaihtamalla se. 

Omistaja ja muut sukulaiset ovat kertoneet viemärin oikutelleen jo vuosia. Routa on päässyt liikuttelemaan sitä. Epäilystä putkien saumakohdan pettämisestä on siis ollut jo aiemminkin. 

Puoliso rassasi koko viikonlopun viemäriä. Lauantaina koimme suuria ilon hetkiä, kun vesi alkoi tulla viemäristä kovalla tohinalla kaivoon. Ilo oli kyllä hyvin lyhyt, kun hetken päästä se oli taas tukossa. 

Viikonlopun saldona saatiin vesi kulkemaan viemäristä, mutta mitään isompaa ei. Putket tarkistuskaivolta kaivolle asti lähdetään siis vaihtamaan heti, kun kaverimme kone ehtii avuksi. 




Minun viikonloppuun kuului tiilien siirtäminen ja uudelleen järjestely. Samalla halusin aloittaa vanhan navetan edustan siivouksen. Kädet ovat venyneet ainakin muutaman sentin tiiliä kantaessa, mutta pihapiirin viidestä tiiliröykkiöistä on jäljellä enää kaksi! Esikoinen oli tosi kiitettävästi apuna niiden pinomisessa lavojen päälle. 



Ylhäällä näkyy navetan edusta ennen siistimistä ja alempana tilanne kotiin lähdettäessä. Pitkä heinikko siistiytyy vielä enemmän, kunhan raivaussahaan tilattu terä saapuu liikkeeseen.


Kellarin vuoksi talolla on alettu tänä syksynä taas kulkea. Nykyisessä asunnossamme ei ole kellaria ja marjojen/vihannesten säilöjänä näen sen erittäin tarpeellisena. 

Puolison kanssa huomasimme talon kellarin olevan rokulissa. Se oli siivottomassa kunnossa "romuvarastona". Kosteutta sinne myös tuli seiniä myöten. Maanpinnalla näkyikin selvästi ns. ojat kellarin seinien kohdalla.

Nyt se on siivottu ja sinne on järjestetty myös väliaikaiset hyllyt. Ojat on täytetty noin 80%. Vielä pätkä täytyy jaksaa maata ajaa. Ilmanvaihtoputkesta löytyi kuollut hiiri/myyrä. Maanpinnalla oleva putki on kieltämättä huvittanut vuosia.  

 
Putki lyhennettiin ja siihen liitettiin mutkaosa, joka löytyi omistajan jemmoista. Ei aivan sellainen, mitä haettiin, mutta sopiva tämäkin tarkotukseensa tuunattuna. Myyräverkkoa K-raudasta, jotta estetään tulevat raadot. 


Kuvasta näkyy, että ilmastointiteippi on erittäin hyvä apuväline myös tällaisissa asioissa. Sillä sain myös verkon terävät reunat piiloon lasten uteliailta sormilta. 

Aivan selvää ironiaa - juuri kun olin saanut tuon teipattua kasaan, niin alle puolen tunnin päästä esikoinen kantaa käsissään juuri oikeanlaista mutkaosaa. Oli löytänyt sen jostain pihalta. 

Kokonaisuudessa viikonloppu oli mukava, vaikkakin väsyttävä. Lapset leikkivät merirosvoja, autoilua jne. Yllättävän sopuisastikin. 

Paljon muutakin tilalla saatiin todella tehtyä, mutta tässä ne, jotka näin tärkeimpinä juttuina tällä kertaa.    

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Kriittisimmät korjattavat ennen lumia...


Tällä tilalla ei tekeminen millään lopu. Joka puolella olisi siivottavaa, pestävää ja uusittavaa, mutta kun on tavaran hävityskielto päällä, niin sitä ei oikein voi toteuttaa.

Akuutteja korjauksia painaa syksyn edetessä päälle myös. Budjetti on ns. nolla, kun toisen paikasta on kysymys, niin omaa rahaa ei sinänsä voi suuria summia laittaa. Kuitenkin jotain pyritään laittamaan, ettei ihan kaikki lahoa korjauskelvottomaksi.

Kuvissa näkyvät päärakennus ja vanha sauna. Sauna on siinä kunnossa, että purkukuntoinen täysin. On sisältä huomattavasti huonommassa kunnossa kuin ulkopuoli. Saunan purkamiselle on omistaja antanut luvan.



Olemme yhden viikonlopun viimeisen kolmen vuoden aikana viettäneet talossa yöpyen. Se tapahtui viime viikonloppuna. Yhden huoneen(pirtin) saimme tyhjennettyä sen verran väljäksi, jotta pintojen pesulla saimme paikat lapsiturvalliseksi. Keittiössä pesu jatkuu seuraavilla vierailukerroilla, mutta sitä ennen on tärkeämpiä asioita korjattavana.  

Pääviemäri on tukossa. Puoliso on paikallistanut tukoksen, mutta tarpeeksi "jytyjä" aukaisuvälineitä ei löytynyt omasta takaa. Siinä on siis seuraava haaste.

Viemärin tukkeutumisen johdosta viime viikonloppuna puoliso tyhjensi, siivosi ja korjasi hyyskän hätävaraksi. Se oli yllättävän hyvässä kunnossa muutamaa kohtaa lukuunottamatta. Tarkoitus on sitäkin jatkaa, kunhan nuo kriittisemmät jutut saadaan alta pois.

Lisäksi seuraavat korjaukset yritämme laittaa ennen lumia ja pakkasia:

- kellarin ilmanvaihtokanavaan mutka + myyräverkko suuaukolle.
- kellariin väliaikaiset hyllyt
- ehjä pytty asuinkerroksen vessaan
- pytyn sulun uusiminen


Hommaa riittää, mutta aika tahtoo olla kortilla.


Historiasta nykyhetkeen...

Lyhyesti ja ytimekkäästi:

Kaiken takana pyörii pariskunta, jolle luonto, käsillä tekeminen ja maalaisjärki ovat isoja asioita.
Lapsia on siunaantunut neljä ja siihen lukumäärä saa jäädäkin. Ainakin biologisten lasten kohdalta.

Omaa punaista tupaa ja perunamaata on etsitty seitsemän pitkää vuotta. Kaksi taloa ovat tänä aikana vieneet sydämemme kerta laakista, mutta kummallakin kerralla kaupat ovat kaatuneet. Usein on ajateltu kolmannen kerran toden sanovan...

Vuosien aikana on kuljettu sukulaisomistuksessa olevalla vanhalla maatilalla. Paikka on toisin sanoen viime vuosikymmenien erään sukuhaaran "säilytettävien" tavaroiden sijoituspaikka. Siis toisin sanoen romujen kaatopaikka.

Tila on kaukana kaikesta, huonon tien varrella ja erittäin huonolla kuuluvuusalueella. Se ei ole veden äärellä, pihassa on pajupöpelikköä ja rakennukset ovat rumat. Silti tuo vanha ränsistymään päässyt pihapiiri palaa aina uudelleen meidän ajatusmaailmaan. Omistaja ei sitä myy. Sitä on tiedusteltu jo vuosia sitten. Meillä on lupa olla siellä ja touhuta paikkoja kuntoon. Tavaroita ei saa laittaa pois - niitä voi vielä tarvita.

Näillä eväillä lähdetään siis liikenteeseen...